Kyläkyselyn tuloksia Kelloselän näkökulmasta

Kelloselän kyläalueen nykytilan kauvaus on koottu kyläkyselyn tiedoista, joita on täydennetty kyläkokouksissa ja kyläsuunnittelutyöryhmän kokouksissa. Kyselyitä jaettiin 139 kappaletta ja vastauksia palautettiin 108 kappaletta. Kyläkyselyssä nykytila sai asteikolla 1-10 arvosanaksi 7,7. Arvosanoissa ja vastausprosentissa oli alueellisia eroja, mihin vaikuttavat kyselyssä mukana olleet uudet kyläalueet.

Väestö ja asuminen

Kelloselän kyläyhdistyksen eri kyläalueella sijaitsee 202 asuntoa. Vakinaisessa asuinkäytössä niistä on 151kpl. Loma- tai muuten osa-aikaisessa asumiskäytössä 51 asuntoa ja tyhjillään 27 asuntoa. Alueella on vakituisia asukkaita 2442 henkilöä, joista enemmistö eli 139 henkilöä on 25-65 vuotiaita, yli 65-vuotiaita on 58 henkilöä ja nuorten osuus vain 45 henkilöä.

Edellä esitetyt luvut eivät ole tilastotietoa, ne perustuvat kyläkyselyn vastauksista saatuihin tietoihin ja antavat viitteitä alueen asumisesta ja väestökehityksestä.

Asukkaat mieltävät alueen kylät rauhalliseksi asuinympäristöksi, jossa on puhdas luonto ja hyvä asua. Sosiaalinen yhteisvastuu toimii ja se mahdollistaakin monen vanhemman ihmisen kotona asumisen. Asukkaat ovat valmiita osallistumaan kylän yhteiseen kehittämiseen lähinnä talkootoimintaan osallistumalla.

Kyläalueiden väestökehitys koetaan heikoksi: väestö ikääntyy ja vähenee. Sorateiden kunto on huono ja osalla aluetta tietoliikenneyhteyksissä on puutteita. Lasten päivähoidon ja kolulaisten iltapäivähoidon puuttuminen syrjäkyliltä koetaan ongelmaksi, joka ei edistä nuorten perheiden hakeutumista syrjäkyliin. Osalla kyläaluetta on paljon autiotaloja, joita on viime vuosina kunnostettu joko vakituisiksi asunnoiksi tai vapaa-ajan käyttöön. Myös lisääntyvää paluumuuttoa alueelle on havaittavissa.

Elikeinot ja työllisyys

Suurin osa työssäkäyvästä väestöstä toimii palvelualalla. Kyläalueella on muutamia yrityksiä, joista osa toimii osuuskuntayritysten kautta matkailunpalvelujen ja käsityötuotteiden tarjoajana. Sivuelinkeinona harjoitetaan lammas- ja porotaloutta.

Suurin työllistäjä alueella on Lapin rajavaritiosto ja tulli, mutta paikallista väestöä niiden palveluksessa on vähän. Alueen yksityisistä yrityksistä Sallan Puutarha ja AKS-Rakennus Oy työllistävät oman kunnan väkeä.

Matkailuala on kasvava työllistäjä mutta valitettavasti sen työllistävä vaikutus on sesonkiaikaista: työn on pätkä- ja kausiluonteista. Sallan matkailu on kuitenkin kasvussa ja sen työllistävä vaikutus, joko välitön tai välillinen, on tervetullut lisä alueen työpaikkatarjontaan.

Yllättävää on, että vaikka Sallan kunnan työttömyysaste on maan korkeimpia, kylien alueen työikäisistä työttömien määrä on suhteellisen vähäinen.

Työikäisistä 36 henkilöä on vakinaisessa työssä, kausiluonteista – ja pätkätyötä tekevien määrän on yhteensä 18 henkilöä. Alueen työikäisistä vain 8 henkilöä ilmoitti olevansa vailla työtä. Kyläalueen väestöstä 60 henkilöä on eläkkeellä.