Etelä-Sallan Erä ry

Vuonna 2020 seuran puheenjohtajana toimii Reijo Isojärvi ja sihteerinä Kauko Kantola.

ETELÄ-SALLAN ERÄN HISTORIAA

Etelä-Sallan Erä keski-ikään

Jäsenmäärä tasaantunut puoleen sataan

Kutsu Metsästysseuran perustavaan kokoukseen julkaistiin sanomalehti Koillis-Lapissa 15.02.1974. Kutsun oli allekirjoittanut Matti Isojärvi.

Perustava kokous pidettiin Hietajärven koululla 24.02.1974 alkaen kello 12. Kokouksen puheenjohtajana toimi Matti Isojärvi ja sihteerinä Heino Hietajärvi. Paikalla oli 42 henkilöä, joista 19 Paloperältä, 18 Karhujärveltä ja 5 Hirvasvaaralta.

Alustavasti keskusteltiin kuinka laaja-alainen metsästysseura perustetaan ja tulisiko siihen kuulua Paloperän, Hietajärven ja Hirvasvaaran kylät. Heino Hietajärvi esitti, että perustetaan metsästysseura johon kuuluisi vain Paloperän ja Hietajärven kylät. Esityksen hyväksyivät kaikki Hietajärven kyläläiset, Paloperän kyläläisistä vain yksi vastusti esitystä. Vastustava kanta ei saanut kannatusta, joten metsästysseura Etelä-Sallan Erä oli perustettu yksimielisesti.

Jäsenmäärä kasvoi alkuaikoina voimakkaasti

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Niskala ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Heino Hietajärvi. Muut johtokunnan jäsenet olivat Raimo Kantola, Yrjö Isojärvi, Kaino Niskala, Matti Korva, Yrjö Halme ja Erkki Palojärvi.

Perustamisvuonna liittyi seuraan 21 maksavaa jäsentä, viittä vuotta myöhemmin eli vuonna 1979 oli jäsenmäärä 56 henkilöä ja viiden vuoden kuluttua vuonna 1984 jo 108 jäsentä. Vuoden 1994 jäsenmäärä oli 170, joista 112 maksavaa jäsentä.

Ensimmäisinä vuosina saatiin hirvenkaatolupia kahdelle aikuiselle, joista toinen saattoi jäädä kaatamatta. Myöhemmin hirvikannan lisääntyessä lupien määrätkin lisääntyivät ja kaatoprosenttikin nousi sataan. Vuonna 1994 oli kymmenen aikuisen hirven ja neljän vasan kaatoluvat.

Yhteistyötä Jumiskon seuran kanssa

Seuralle hankittiin vuonna 1981 viisi kappaletta radiopuhelimia yhteydenpitovälineeksi hirvenpyyntiin. Samoin hankittiin savikiekonheitin haulikkoammunnan harjoittelua varten.

Vuonna 1983 aloitettiin pilkin haastekisa Jumiskon metsästysseuran kanssa. Kilpailu järjestettiin kummassakin kylässä vuosittain ja kilpailujen yhteistulos ratkaisi voittajan. Tapahtuman tarkoitus oli lisätä yhteistoimintaa seurojen välillä.

Vuonna 1984 käytiin tutustumassa Ranuan eläinpuistoon 10-vuotisjuhlien yhteydessä. Seuran puolesta oli linja-autokuljetus ja matkanjohtajana oli Heino Hietajärvi. Retkelle osallistui 70 jäsentä.

Pilkkikilpailun voitto kotiin 1988

Vuonna 1985 Rakennettiin seuralle hirvivaja hirvien käsittelyä ja säilytystä varten. Toiminnan saavutuksista vuonna 1988 voisi mainita pilkkikilpailun voiton haastekisassa sekä hirvenhiihdon pronssisijoituksen Hirvasvaaralla Etelä-Sallan alueen metsästysseurojen välisessä kilpailussa. Seuran puheenjohtajana toimi Pekka Kantola ja sihteerinä Erkki Vuorela.

Seuraavana vuonna hirvenpyynti onnistui hyvin, sillä 16:sta luvasta vain yksi vasa jäi saamatta valtion alueella. Haastepilkki jälleen Etelä-Sallan Erälle, mutta hirvenhiihtokisoihin ei saatu joukkuetta vain ainoastaan sihteeri Erkki Vuorela starttasi saavuttamalla oman henkilökohtaisen piste-ennätyksen.

Tapporahaa ketuista ja minkeistä

Vuonna 1990 kettukanta oli verottanut metsästäjien saalista siihen malliin, että vuosikokouksen päätöksellä jotakin kettukannalle täytyisi tehdä. Niinpä päätettiin maksaa ketusta 50 markan tapporaha ja minkin tapporaha nostettiin 25 markkaan, joiden tavoitteena oli jäsenten innostaminen pienpetojen pyyntiin.

Vuonna 1992 vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Reijo Isojärvi ja sihteeriksi Kauko Kantola. Seuralle hankittiin lisää hihamerkkejä.

Mökkihanketta vietiin eteenpäin järjestämällä jäsenille kysely, missä vaihtoehtoina hankkeen toteuttamiseksi olivat raha-avustukset tai puutavara. Lahjoituksia luvattiin niin, että 20 jäsentä lupasi rahaa ja kymmenen antaisi tukkeja. Lisäksi järjestettiin tanssia ESU:n tiloissa, mutta niitä haittasi järjestysmiesten puute.

Vikke ampui ensimmäinen kiintiökarhun

Perinteinen haastepilkki hävittiin ja hirvenhiihtokin lopahti vuonna 1993, mutta kuitenkin tanssia järjestettiin kahden järjestysmiesporukan voimin. Syksyn metsästyskausi alkoi uutisella, sillä Juho "Vikke" Vuorela oli ampunut Lapin ensimmäisen kiintiökarhun seuramme alueelta.

Seuran kesäkokouksessa tehtiin päätös tontin ostamisesta Yrjö Isojärveltä hirvivajan läheisyydestä.

Kynämies vaihtui taas vuonna 1994 ja sihteeriksi valittiin Esa Isojärvi. Tanssien järjestely jatkui, mutta tilat vuokrattiin ohjelmapalvelulle ja kanttiini ja järjestyksenvalvonta hoidettiin itse.

Syksyllä vietettiin seuran 20-vuosijuhlaa ESU:lla 25 jäsenen läsnäollessa ja juhlat jatkuivat yleisien tanssien merkeissä.

Hirvenpyynti putkeen 1990-luvun lopulla

Seuraavana vuonna tapahtui hirvikannan romahdus ja osa lupahirvistä jäi saamatta ja samoin kanalintukanta oli heikko. Vuonna 1996 seuran ensimmäinen jäsenten välinen pilkin kiertopalkinto meni Jussilan Kalevin palkintokaappiin vuodeksi, josta edelleen kiertoon seuraavana vuonna.

Hirvenpyynti onnistui hyvin, sillä seuralle puolletut kaksi aikuista- ja yksi vasalupa saatiin alkupäivinä kaadettua.

Vuonna 1998 vaihdettiin jälleen sihteeri-rahastonhoitaja, tehtävään ei ollut halukkuutta, mutta Kauko Kantola suostui lopulta ottamaan tehtävän hoitaakseen ja tekee sitä edelleen.

Grillikota hirvivajan viereen

Vuosituhannen vaihduttua vuoden 2001 vuosikokouksessa muutettiin seuran tiedotuslehdeksi Kotikymppi-paikallinen ilmaisjakelulehti. Tarkoituksena oli saada paremmin tietoa jäsenille kokous-, peijais- ym. tapahtumista.

Pekka Kantola urakoi grillikodan hirvivajan viereen ja kota on vapaasti jäsenten käytössä.

Vuosikokouksessa 2003 uusittiin hirvenpyyntisääntö yhden vuoden siirtymäajalla ja sääntö tuli voimaan vuoden 2004 alusta.

Seuran pääsiallinen toiminta on pysynyt vuodesta toiseen samoissa toimissa, joita ovat pakolliset kokoukset, riistakolmiolaskenta talvella ja kesällä, pilkkikilpailut, hirvipeijaiset ja ammunnanharjoittelua omatoimisesti jonkin verran. Seurassa on 145 jäsentä.

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:

Väinö Niskala (1974-1979)

Kauko Isojärvi (1980-1986)

Pekka Kantola (1987-1991)

Reijo Isojärvi (1992, 2004-2010)

Varapuheenjohtajana Pekka Kantola (1992-2004)

Sihteeri-rahastonhoitajana:

Heino Hietajärvi (1974-1978)

Timo Isojärvi (1979-1982)

Kauko Kantola (1983-1987, 1992-1993, 1998-2004)

Esa Isojärvi (1994-1997)

Teksti: Kauko Kantola, Ritva Kivelä